Kävin sunnuntaina ensimmäistä kertaa Vapaakirkossa, isänpäiväkirkossa. Kirkko oli aika pieni, tilaisuus oli aika vapaamuotoinen. Eräs nuori mies piti pitkän puheen, hän lausui Isän rakkausrunon ääneen, tämän joka löytyy netistä, rukoilimme. Monet laskevat päänsä kun rukoilevat, itse en oikein osaa tehdä niin, haluan katsella ylös, mieluiten taivaalle. Kirkossa oli kauniit kaari-ikkunat, ikkunoiden takana näkyi vaaleanharmaa taivas ja yksi lehdetön puu tummine oksineen. Sitä pelkistettyä kuvaa katselin, lehdetöntä puuta ja vaaleaa taivasta.
Eilen näin unen. Olimme koko perhe muuttamassa uuteen kotiin. Se oli kaunis puutalo, yksikerroksinen ja siinä oli kuisti, valoisa ja nätti, valkoiseksi maalatut puulattiat. Se oli juuri sellainen koti, josta olin haaveillut. Olimme lastenhuoneessa, olimme kantaneet sinne jo jotain huonekaluja. Huomasin istuessani siinä, että pystyin näkemään kahdesta ikkunasta, lastenhuoneen ikkunasta ja kuistin ikkunasta saman vaaleanharmaan taivaan ja kaksi puuta. Unessa oli aika positiivinen tunnelma, valoisa, avara ja onnellinen...
Minullahan on lupa rukoilla, että tuo viehättävä unesi toteutuu! :)
VastaaPoistaKiitos Nurkkalintu :) Täytyy sanoa, että en ole edes osannut vuosiin haaveilla omasta talosta, ehkä uni muistutti, että on hyvä olla haaveita, jos ei ole haaveita, eivät ne voi toteutuakaan. Ehkä raivaan tilaa kaikenlaisille haaveille :)
VastaaPoista